Vanhempien ensimmäinen elokuvailta

Kyllä, katsoimme eilen telkkarista elokuvan, joka alkoi 21:30! Nukkumaanmenoajan aikaistaminen on ollut vaippa-asioiden lisäksi toinen myönteinen jaksamista lisäävä kokeilu Aino nukkumaan-projektissa.

Kuukausien ajan Aino on nukahtanut vasta yhdentoista jälkeen. Olemme useampaan otteeseen yrittäneet aikaistaa nukkumaanmenoaikaa, kun hän on vaikuttanut erityisen väsyneeltä. Tuloksena on ollut lopullisen nukahtamisen pitkittyminen puolilleöin.

Tällä kertaa käytimme hyväksi viiden päivän matkamme aiheuttamaa rutiinien sotkeutumista. Paluulento oli raastava ja lopputuloksena oli mahtava luova kaaos, josta oli hyvä lähteä rakentamaan täysin uutta aikataulua.

No, yöheräilyihin ei tämäkään kokeilu ole (vielä?) vaikuttanut, vaikka joskus niin annetaan olettaa. Leffan katsominen keskeytyi kertaalleen ja muutkin havahtumiset tulivat perinteiseen malliin. On kuitenkin ihanaa olla taas muun yhteiskunnan kanssa samassa rytmissä ja herätä aikaisin aamulla!

Eroon rinnalle nukahtamisesta

Eilisessä Uni-illassa rinnalle nukahtaminen oli monen ongelma. Taito nukahtaa itsenäisesti on vauvojen hyvien yöunien salaisuus.

Rinnalle nukahtamisen täytyy vauvasta tuntua ihanalta! Tämä oli itselleni yksi vapauttavimpia Pantleyn Pehmeä matka höyhensaarille kirjasta lukemiani ajatuksia. Tunnin välein tapahtuva heräily ei kuitenkaan ole aikuisen kannalta kestävä tilanne ja siksi rinta-assosiaatiosta on päästävä eroon.

Pantleyn irroitusmenetelmässä vauvaa imetetään nukkumaan mennessä normaalin tavan mukaisesti, mutta rinta irroitetaan ennen nukahtamista. Tämä aiheuttaa ensimmäisillä kerroilla vastustusta ja hamuilua, jolloin rinta laitetaan takaisin suuhun, mutta otetaan jälleen pois ennen nukahdusta. Tätä toistetaan joka ilta niin monta kertaa kuin on tarvis ennen nukahtamista.

Ensimmäistä kertaa kokeilimme menetelmää Ainon ollessa noin kuusi kuukautta vanha. Yritys jäi kahteen iltaan, sillä reaktio oli kovin voimakas. Irroitusten toistuessa hän alkoi jopa täristä hermostuneisuudesta, eikä nukahtaminen tuntunut onnistuvan, vaikka irroitusyrityksiä oli toistakymmentä. Myös hänen käytöksensä kokeiluja seuraavina päivinä oli hermostunutta ja surkeilevaa. Aino ei selkeästikään ollut valmis muutoksiin sillä hetkellä.

Toinen kokeilukerta paria kuukautta myöhemmin puolestaan oli  menestys. Toistoja piti jälleen tehdä useampia peräkkäin yhtenä iltana, mutta jo muutaman illan jälkeen Aino lopetti itse syömisen ja käänsi selkänsä alkaakseen nukkumaan.

Pantleyn menetelmä perustuu siihen, että rinta-assosiaatio lievenee vähitellen, kun illan ensimmäinen nukahtaminen muuttuu itsenäisiksi. Aino on osannut nyt nukahtaa itsenäisesti illalla kolmisen kuukautta. Lisäksi hän nukahtaa kaksi kertaa päivässä vaunuihin (eli itsenäisesti, jos liikettä ei lasketa). Vielä tämä taito ei kuitenkaan ole ollut avuksi yöllisiin havahtumisiin, vaan hän uskoo edelleen tarvitsevansa rintaa öisin voidakseen jatkaa uniaan.

Tämä kokeilu jatkuu siis meillä vielä. Kun hampaiden tulossa on sopivasti taukoa, alamme käyttää irroitusmenetelmää järjestelmällisesti myös yöimetyksissä.

  

Helsingin ensikodin Uni-ilta

Neuvolan kannustamina kävimme tänään Helsingin ensikodin järjestämässä Uni-illassa. Alustuksen ja yleisökeskustelua sisältäneen parituntisen infotilaisuuden anti jäi harmi kyllä kovin laihaksi.

On luonnollista, että unikouluja järjestävän tahon näkemys uniongelmien ratkaisuvaihtoehdoista on yksipuolinen: Unikoulu. Mukava esitelmöitsijä kuitenkin vältteli tätä sanaa ja puhui ammatillisesti vauvan "rytmittämisestä", onhan itse yksikönkin nimi Rytmi-Blues. Myös muille ikäville asioille oli omat kiertoilmauksensa. Huudatettaessa vauva esimerkiksi "ilmaisee harmistustaan".

Paikalla olleista perheistä useimmilla oli ongelmia nimenomaan rinta-assosiaation kanssa. Hämmästyksekseni olin itse se, joka selitti mahdollisuutta kokeilla irroitusmenetelmää siitä eroon pääsemiseksi. Muistilappuumme kertyi pari huomiota iltarutiineihin liittyen, mutta yhtään uutta kokeilun arvoista ideaa emme saaneet.

Lisähuomiona todettakoon, että harvasta tilaisuudesta on tänäpäivänä yhtä vaikeaa kaivaa ajankohtia tai muita tietoja esille kuin tästä. Eipä ihme, että viisi pariskuntaa ja kolme yksittäin paikalle tullutta vanhempaa oli järjestäjille "suuri joukko". Siis Helsingin kokoisessa kaupungissa...vauvojen uniongelmia käsittelevässä infossa!

Hamput tulee!

Nyt niitä puskee ikenistä läpi  -ja monta! Kaikillehan hampaiden tulo aikaisempaa levottomampia öitä aiheuttaa. Meillä katosi se viimeinenkin pidempi unipätkä nukkumaanmenon alusta. Eli nyt Aino havahtuu tunnin välein heti nukahtamisen jälkeen.

Mutta onneksi tämäkin-on-vain-vaihe. Kun se menee ohi, voimme jatkaa kokeiluja. Kyllä joku niistä vielä toimii!

Vaippa-asiat

Yöllistä syömistä seuraa luonnollisesti yöllistä vaippa-asiaa. Meidän mahtavat Bumgenius-kestovaipat kyllä imevät kaiken, mutta muuttuvat aamuyöstä painaviksi (...kyllä) ja aiheuttavat siten ylimääräistä levottomuutta.

Kokeiluista ehkä ainoa, jolla on tähän mennessä ollut jotain todellista vaikutusta onkin ollut kertakäyttövaipan laittaminen yöksi. Lopputulos on aamulla jotenkin kevyempi, eikä yöllisille "kohta se herää"-vaihtoyrityksille ole enää ollut tarvetta.

Patjalle nukkumaan

Suurin osa Ainon nukkumiseen liittyvistä kokeiluistamme on harmittomia ja joihinkin suhtaudumme vähän huumorillakin. Tämä yritys meinasi kuitenkin olla kohtalokas.

Aino on nukkunut syntymästään asti välissämme. Yksi eri tahoilta tullut epäily on ollut se, että jatkuvat havahtumiset johtuvat "äidin tuoksusta" eli siitä, että vieressä oleva maito on ikäänkuin liian helposti ja houkuttelevasti saatavilla. Tämän ajatuksen motivoimina muutimme toiveikkaina nukkumajärjestelyitä parin viikon ajaksi siten, että siirryin nukkumaan varapatjalle olohuoneen lattialle.

Järjestelyllä ei kuitenkaan ollut mitään vaikutusta havahtumisiin, joten nousin patjalta toiseen sänkyyn useita kertoja yössä imettämään ja Ainon nukahdettua siirryin tokkurassa taas takaisin. Tajusimme tilanteen vakavuuden vasta kun pyörryin eräänä aamuna keittiössä. Vieressä nukkuessa ei imettääkseen tai taputellakseen tarvitse varsinaisesti herätä, joten unen määrä on moninkertainen verrattuna erillään nukkumiseen. Pyörtymistä seuraavana iltana siirsimme vieraspatjan takaisin kellariin, palasin takaisin omaan sänkyymme nukkumaan ja totesimme kokeilun päättyneeksi. Seuraavana aamuna tunsin itseni pitkästä aikaa aika levänneeksi.

Projektin tavoitteet

Tarkennuksia projektin tavoitteisiin on kyselty. Vauva nukkuu "läpi yön" nukkuessaan viisi tuntia putkeen. Se riittäisi oikein hyvin. Mielelläni jatkan yöimetyksiä tuon ajan ulkopuolella. Yhtä hyvin ne voisvat loppuakin.

"Syökö tuttia?"

No, ei syö. 

Ei sillä ettei olisi yritetty opettaa. Ensimmäisen kerran viime kesänä, toisen kerran viime jouluna uniongelmien alkaessa räjähtää käsiin ja vielä kolmanteenkin otteeseen nyt ihan viime aikoina. (Kyllä, vauva on 10kk...) 

Nyt kun kaikki mallit ja materiaalit on taas kertaalleen käyty läpi, lienee aika todeta tämä kokeilu lopullisesti päättyneeksi.

Lisää kaloreita!

 

Eikös olisikin loogista: Yöllinen heräily ja syöminen johtuvat nälästä! Ruohonjuuresta Helsingin Kampista saa tällaista. Sitä oleme lorautelleet iltapuuroon, hups, välillä vähän enemmänkin. On tullut tavaksi lisäillä myös muihinkin ruokiin...

Loistava idea niille, joiden yöheräily on nälkäliitännäistä. Ainolla se ei taida olla. Tai entäs jos, sittenkin, lisäisi vielä vähän enemmän öljyä?

Unilelun paikka olis kuulemma avoinna?

 

Tätä serkkupojan valitsemaa mainiota pupua olemme markkinoineet Ainolle unileluksi. Sitkeästi olemme laittaneet kainaloon iltaisin ja yöllä aina vain uudestaan. Unilelun paikkaa ei vissiin ole kuitenkaan vielä täytetty, sillä yöllä pupu saattaa lentää isossa kaaressa pois ärsyttämästä. Päivisin Pupun kanssa on kyllä kiva leikkiä!

Vauvojen hyvien yöunien salaisuus

Rinta-assosiaatio. Enpä ollut moisesta kuullutkaan ennenkö Aino oli jo sellaisen itselleen kehittänyt. Vastasyntyneen iltamaitomaratonit päättyivät aina yöunille rinta suussa ja sama tapa jatkui. Vauvojen hyvien yöunien salaisuus paljastui siis meille liian myöhään. Nyt se taas tuntuu ihan itsestäänselvyydeltä.

Vauvojen uni on erilaista kuin aikuisten. Unijakso on lyhyt, yleensä sen kesto on 45-60 minuuttia. Tämän jälkeen vauva havahtuu. Yönsä hyvin nukkuvat vauvat osaavat havahtuessaan jatkaa nukkumistaan ilman katkoa nukahtamalla itsenäisesti uudelleen. Taito nukahtaa itsenäisesti onkin yksi hyvien yöunien salaisuuksista. Itsenäinen nukahtaminen on nukahtamista ilman, että aikuinen silittelee, hyssyttelee tai syöttää nukahtamishetkellä. Kaikkea sitä voi siis tehdä rauhoittelumielessä, mutta varsinaisella nukahdushetkellä vauvan kannattaisi jo olla sängyssä. Yöllisten havahtumistensa aikana vauva kaipaa samaa tilannetta vajotakseen takaisin uneen eli jos hän on nukahtanut silittelyyn, hyssyttelyyn, rintaan tai pulloon tarvitsee hän sitä jälleen.

Onneksi olemme jo edenneet tästä ja nykyisin Aino nukahtaa illalla itsenäisesti. Assosiaation rikkominen onnistui yllättävän helposti Pantleyn irroitusmenetelmällä. Jostain syystä yöheräilyt eivät silti päättyneet.

Taisi olla hyvä yö

(...mikään ei piristä yhtä hyvin kuin pieni itseironia.) Viime yönä merkitsimme muistiin Ainon heräilyt:

Nukahti
23:20
Havahtui ja nukahti imetyksen/taputteluiden jälkeen
01:27
02:50
04:10
05:40
06:47
07.41
Noin tunnin kuluttua tästä nousimme ylös.

Projekti Aino nukkumaan!

Säännöllinen päivärytmi, jossa kahdet päiväunet ja viisi ruokailua vuorottelevat. Kunnon iltapuuro. Päivisin sopivasti aktiviteettia, mutta ei liian levotonta. Joka ilta samassa järjestyksessä toistuvat iltarutiinit ennen nukkumaanmenoa. Näistä elementeistä muodostuvat alle yksivuotiaan hyvät yöunet.

Jos perusedellytykset toteutuvat, vauva on yli puolivuotias ja terveysasiatkin ovat kunnossa,esille nousevat kahden ääripään vaihtoehdot: Unikoulu vauvalle tai vanhempien sinnittely vakavan univajeen kanssa.

Me päätimme katsoa tilannetta moniulotteisemmin ja kokeilla kaikkia keinoja, jotka ovat jossain perheessä toimineet. Osan ideoista olemme koonneet tutuilta kyselemällä ja osa on poimittu Elizabeth Pantleyn kirjasta Pehmeä matka höyhensaarille.

Uusia kikkoja vastaanotetaan eli  kuulen innolla mikä teillä toimi ja pistämme sen kokeiluun. Tervetuloa seuraamaan projektiamme saada Aino (ja koko perhe) nukkumaan!