Voi toista! Tänään se kävi taas. Aino veteli aamupäivällä maitoa sellaiset överit, että pulautti ylimääräiset eteisen lattialle. Siis Aino, kohta 12 kk...
Lukuunottamatta satunnaisia maitoähkyjä, on päiväimetys muuttunut täysin ongelmattomaksi yövieroituksen jälkeen. Ei tietoakaan entisestä kiireisestä hötkyilijästä, jonka piti jo päästä tutkimaan verhoja, valokatkaisijaa tai sitä mistä se rapina nyt kuuluikaan. Nyt rinnalla viipyillään ja hymyillään. Enpä arvannut, että yöimetysten lopettamisella olisi tällainen ihana oheisseuraus!
Yksi tietoinen tavoite on toteunut myös: Kiinteä ruoka tuntuu nyt maistuvan! Tarvetta erityisen tuhdin ruuan tarjoamiseen ei enää ole, sillä sosetta ja sormiruokaa uppoaa riittävä määrä. Öisiin havahtumisiin liittyvän itkun kestämistä helpottaa varmuus siitä, ettei sen syynä ole nälkä, vaan pelkästään halu nukahtaa uudelleen. Ruokavaliokokeilu on siis ollut aikamoinen menestys.
Entä nukkuminen? Ainakin ensimmäinen unijakso on pidentynyt merkittävästi. Tänä yönä kirjoittelemme taas heräilyjen kellonajat ylös ja olemme paremmin perillä siitä missä Projekti Aino nukkumaan tällä hetkellä menee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti